keskiviikko, 18. marraskuuta 2009

Jos vaihtaisit sukupuolta, minkä nimen valitsisit?

Imatran kirkkoherra Olli Aalto kävi taannoin sukupuolenkorjauksessa, ja samalla hän muutti nimensä Marja-Siskoksi.

Nimistöntutkimuksen kannalta - ja varmasti myös Aallon itsensä kannalta - Marja-Sisko oli onnistunut nimivalinta.

1) Olli Aallon etunimi oli Wikipedian mukaan aiemmin Olli-Veikko. Niinpä on luontevaa päätyä yhdysnimeen toisenkin kerran.

2) Sisko on feminiinimuoto Veikko-nimestä. (Veikkohan tarkoittaa veljeä.) Nimivalinnallaan Aalto siis kunnioittaa vanhempiensa valitsemaa nimeä, mutta vaihtaa vain sen sukupuolen.

3) Nimet Olli, Veikko, Marja ja Sisko ovat a) yleisiä b) tyypillisiä juuri Aallon omassa ikäluokassa. Nimivalinta on luonteva, koska tuttu nimi on vaihdettu tuttuun nimeen.

Kuvitelkaapa, jos Marja-Sisko Aalto olisi valinnut nimekseen Doris Aalto, Mette AaltoKirsikka-Kukka Aalto tai Juanita Aalto.


Omituinen nimivalinta olisi aiheuttanut sen, että Aallon sukupuolenkorjaus ei olisikaan enää tuntunut henkilökohtaiselta ratkaisulta vaan julkisuushakuiselta tempaukselta.




--

keskiviikko, 21. lokakuuta 2009

Nimi saa heijastaa omaa aikaansa

On upeaa, jos nimi heijastaa omaa aikakauttaan. Nykyajalta tosin puuttuu sellainen nimeämistyyli, joka kuvastaisi aidosti 2000-lukua.


Ennen nimettiin selviämisen, sotien ja suomalaisuuden mukaan

Muinaisnimissä näkyvät tärkeät asiat: jumaluudet, eloonjääminen ja vuodenkierto. Kalamies, Kaivattu, Tietävä, Mielipäivä ja Rautia kertovat teemoista, jotka olivat olennaisia selviämisen kannalta.

1800-luvulla ja uudelleen 1920- ja 1930-luvuilla Suomessa vallitsi suomalaismielisyys. Sukunimiä käännettiin ruotsista suomeksi, ja samaan aikaan lapset saivat nimekseen Raikas, Nousia, Ponteva tai Siviä.

Sotien aikaan heräsi myös taistelutahto - ja katkeruuttakin. Lapsista tuli Voittoja, Tahtoja, Taistoja ja jopa Kostoja.


Nykyään kaipaamme menneeseen ja muualle

On menossa retroilun ja nostalgian aikakausi. Nimiä poimitaan menneiltä sukupolvilta, ja tarhassa kirmaavat nyt Rauhat, Paavot, Onnit ja Helmit.

Myös kansainvälisyys on ollut suosiossa jo pitkään. Chianat, Yadet ja Christerit touhuavat hiekkalaatikolla, vaikka sukunimi ja äidinkieli ovat suomea.

Muumibuumikin on jatkunut vajaat parikymmentä vuotta. Se näkyy paitsi Arabian Muumi-mukien suosiossa, myös nimissä. Myy, Mymmeli, Tiuhti ja Viuhti ovat tulleet nimiavaruuteemme.


Mikä olisi aitoa 2000-lukua?

Mutta mikä voisi kuvata nykyaikaa? Kiinnostavia nimiä löytyy tietenkin yhteisöllisestä mediasta eli blogeista, keskustelupalstoilta ja verkkoyhteisöistä.

Uusia tai harvinaisia nimiä, olkaa hyvä:

A) Meemi on blogeissa kiertävä kirjoitusaihe: esimerkiksi haaste tai kirjoituspyyntö. Meemi on myös vanha naisennimi, jonka soisi yleistyvän.

B) Avatar on käyttäjänsä luoma animaatiohahmo, jota käytetään esimerkiksi verkkopeleissä ja -yhteisöissä kuten Second Lifessä. Avatar on tietyllä tapaa virtuaalinen sivupersoona. Avatar voisi hyvin olla myös tytön nimi.

C) Linkki voisi hyvin olla pojan tai tytön nimi. Jostain syystä monet karttavat "arkisia" nimiä - mutta aivan suotta. Arki on kaunista ja arki on aina lähellä. (Omien lasteni nimet tarkoittavat haarukkaa ja villakangasta.)

D) Veppi voisi olla tytön nimi, koska se rinnastuu Peppiin. Veppi on tietenkin suomalaistettu muoto sanasta web.

E) Verkko olisi ilmiselvästi pojan nimi, sillä sen rinnakkaisnimiä ovat Veikko ja Erkko. Lisäksi se palautuisi merkitykseltään myös muinaiseen Kalamieheen.


Kun Suomessa kastetaan poika nimeltä Verkko, ympyrä on sulkeutunut.


--

torstai, 15. lokakuuta 2009

Huhtikuun nimihistoriaa

Lyhyt kuukausikatsaus nimien historiaan jatkuu: nyt on huhtikuun vuoro.

1) Hyvenimet: Taito, Jalo, Rauha

Hyvenimiä on annettu lapselle, koska on toivottu, että lapsi heijastaisi näitä ominaisuuksia jollain tavalla.

Kaikki nämä ovat alkuperältään suomalaisia nimiä, kuten jo päällepäin näkyy. Näistä Rauha on yleistynyt hivenen, mutta Taito on turhaan jäänyt vähäiselle käytölle. Jälkimmäisestä voi johtaa vielä harvinaisemman pojannimen Aito. Suosittelen!

2) Kalevalaiset ja muinaiset nimet: Pellervo, Sampo, Ukko, Tellervo

Sampsa Pellervoinen oli Kalevalassa pellon ja sadon suojelija.

Sampo oli tietenkin Ilmarisen takoma rikkauksia suoltava mylly. Muissa tarustoissa sampo on ollut myös maaginen kosintalahja, sotasaalis tai muu arvoesine.

Ukko Ylijumala on antanut nimensä myös ukkoselle. Ukko Ylijumala oli sään ja ukkosen jumala, eli hänellä oli käsissään sadon onnistuminen tai tuhoutuminen.

Tellervo oli metsäjumala Tapion leikkisä tytär.

3) Vuodenkulkuun liittyvät nimet: Verna, Pälvi

Verna on johdettu latinasta, ja se tarkoittaa keväistä. Verna on kaunis ja monikulttuurinen nimi, joten ennustan, että se yleistyy entisestään lähivuosien aikana.

Pälvi on sulavan lumen keskeltä pilkottava maalaikku. Pälvi on yhä harvinainen nimi, todennäköisesti ä-kirjaimen vuoksi.

Yksi kriteeri nimen sijoittamiselle almanakkaan on juuri vuodenkierto. Keväiset nimet pyritään sijoittamaan maalis-toukokuulle, ja kukkanimet kevät- ja kesäkuukausille. Aina tähän ei pystytä, mutta sitä tavoitellaan.




Lähteet: Kalevala, Wikipedia


--

sunnuntai, 20. syyskuuta 2009

Montako etunimeä lapselle?

Nimilaki määrää, että lapselle saa antaa korkeintaan kolme etunimeä - ja toisaalta pitää antaa vähintään yksi.

Myös yhdysnimet (Annaleena, Riitta-Liisa) lasketaan yhdeksi nimeksi.

Nykyään kolmenimisyys on lisääntynyt. Siksi puntaroinkin kolmen etunimen hyötyjä ja haittoja.

Miksi kannattaa antaa lapselle kolme etunimeä?

1) Kolme nimeä on välttämättömyys, jos molempien vanhempien suvussa on perinnenimi, joka on "pakko" antaa mutta jota ei haluta kutsumanimeksi.

2) Kun ei osaa valita monesta kauniista nimestä, on helpompi antaa lapselle mieluummin kolme nimeä kuin kaksi.

3) Jos lapsi ei pidä kutsumanimestään, hänellä on kaksi muuta nimeä, joista valita.

4) Mitä useampi etunimi, sitä vähemmän on täysnimikaimoja.

5) Pitkä on kaunista. Mitä enemmän nimiä, sitä mukavampaa.

6) Useammalla etunimellä voi muistaa isovanhempia tai muita tärkeitä henkilöitä.


Miksi kannattaa antaa lapselle mahdollisimman vähän etunimiä?

1) Lapsen on paljon helpompi kirjoittaa nimensä kaavakkeisiin ja papereihin, kun se on mahdollisimman lyhyt.

2) Kun antaa tarpeeksi harvinaisen kutsumanimen, lapsi ei tarvitse "erottautumisiin" muita nimiä.

3) Jos lapsi ei pidä siitä ainoasta etunimestään, hän voi vaihtaa sen mihin tahansa maailmassa esiintyvään muuhun etunimeen.

4) Koska monella on kaksi tai kolme etunimeä, on itse asiassa erottautumiskeino antaa lapselle vain yksi etunimi.

5) Elämässä on pakko tehdä valintoja. Kolmenimisyys kertoo vanhempien päättämättömyydestä.

6) Yksinkertainen on kaunista. Monta etunimeä ei tee lapsesta sen parempaa.


Annatpa kuinka monta nimeä tahansa, kannattaa ottaa huomioon kaksi tärkeää neuvoa:
A) Älä venytä nimilain maksimimäärää yhdysnimillä. Anuleena Eevastiina Matintytär ei nauti siitä, että hänellä on Suomen pisin nimiyhdistelmä.
B) Pyri antamaan sisaruksille yhtä monta etunimeä. Jos esikoinen on Matti ja kuopus on Maija Juulia Eleonoora, lapsille herää jossain vaiheessa kenties kiusallisiakin kysymyksiä nimien erilaisuudesta.

Omilla lapsillamme on vain yhdet etunimet, sillä minun ja mieheni suvuissa ei ole kulkenut mitään tiettyjä "perintökalleuksia". Jos tarjolla olisi ollut kiertäviä nimitraditioita, olisimme joutuneet vakavan paikan eteen: valitako kätevä yksinimisyys vai perinteikäs kaksinimisyys.



--

tiistai, 15. syyskuuta 2009

Irkka - tytön vai pojan nimi?

Pari päivää sitten olin valmentamassa, ja osallistujalistalla näin nimen Irkka. En osannut sanoa, onko kyseessä nainen vai mies.

Irkka voisi olla naisen nimi, jos sitä vertaa rinnakkaisnimiin Sirkka ja Mirkka.

Toisaalta sillä on myös rinnakkaisnimi Erkka, joka taas on miehen nimi.

Koska Irkka-nimellä ei ole varsinaista merkitystä, tulkintaa ei voi tehdä senkään perusteella.

Irkka osoittautui naiseksi. Väestörekisterikeskuksen sivut paljastavat, että Irkkoja on yli 70 naista, mutta vain yksi mies.

Lukeekohan kukaan Irkka tätä blogia? Onko ollut sukupuolisekaannuksia nimen kanssa?


--